Historian näkökulmasta katsottuna naisen
asema Egyptissä oli jo esihistoriallisella ajalla parempi kuin 1800-
luvun Euroopassa ja Amerikassa. Naiset saivat täyden yhteiskunnallisen
aseman. He saivat ostaa ja myydä tavaroita ja periä omaisuutta.
Miehen kuollessa oli vaimolla, tyttärellä ja pojalla sama
oikeus kuolinpesään. Vanhoista testamenteista ilmenee myös,
että naisilla oli oikeus toimia hautapappeina ja “tehdä isänsä
nimi eläväksi“, mikä oikeastaan kuului vanhimman pojan tehtäviin.
Naisen ja miehen tasavertaisuus näkyi myös avioliitossa.
Rakkausavioliitot ei ollut mikään harvinaisuus Egyptissä.
Miehet osoittivat kunnioitustaan ja kaipaustaan vaimojaan kohtaan monissa
rakkausrunoissa. He nimittivät vaimojaan “sisariksi“. Tämä
antaakin väärän käsityksen, että sukurutsaiset
avioliitot olisivat yleisiä. Sisarusten väliset avioliitot rajoittuivat
kuitenkin lähinnä hallitsevaan luokkaan, vallan pysymiseksi suvussa.
Myös moniavioisuutta esiintyi pääasiassa
vain hallitsijoilla. Yleensä egyptiläismiehillä oli vain
yksi vaimo. Mentyään naimisiin naista alettiin kutsua nimellä
nebet per “talon valtiatar“. Nimitys vastaa nykyajan nimitystä rouva.
Naisen astuttua taloon, hän ja lapset asuivat usein heille varatussa
tilassa, haaremissa.
Naisella oli sama oikeus hakea avioeroa kuin miehellä,
jos hän ei ollut tyytyväinen avioliittoonsa. Avioerossa laadittiin
asiakirja nimeltä imijt per, joka muistuttaa meidän aikamme avioehtoa.
Imijt per takasi haltijalleen oikeuden osaansa perheen yhteisestä
omaisuudesta, mm. myötäjäisiin, jotka nainen oli tuonut
taloon avioliiton solmiessaan.
Naisella oli mahdollisuus nousta valtaistuimelle.
Tunnetuimpia Egyptiläisiä Kuningattaria on Neferititi. Häntä
pidetään kauneuden perikuvana ja Neferititin kaunista profiilia
on ikuistettu paljon Egyptiläisessä taiteessa.
Erityisesti varakkaammat egyptiläisnaiset pitivät
huolta ulkonäöstään. He käyttivät erilaisia
voiteita ja tuoksuja. Kasvoja korostettiin hennalla ja kajaalilla. Hiuslisäkkeiden
avulla luotiin uskomattomia kampauksia. Kauneudenhoito välineitä
otettiin mukaan myös hautaan, sillä naiset halusivat näyttää
hyvältä myös jumalten edessä.
Kuningattarien haudat saattoivat olla komeampia kuin kuninkaiden
haudat. Myös yksityishautojen kohdalla miesten haudat saattoivat olla
vaatimattomampia kuin naisten haudat. Egyptiläiset olivat sitä
mieltä että naisten ja miesten tasavertaisuus jatkui myös
kuoleman jälkeen.
Kirjoittanut: Riina Kalmi
Lähteet:
Sharif ,Zelda, Muinainen Egypti, Karisto oy 1997.
Holthoer, Rotislav, Parpola Asko, Parpola Simo, Jokilaaksojen valtakunnat,
Otavan suuri maailmanhistoria 2, Otava 1982
Alkuun
|